Ruutana

Tällä Janne Sullströmin onkimalla ruutanalla oli painoa 2,12 kg

Ruutana - Carassius carassius

Pienessä lammessa eläviä ruutanoita on helppo saada ongella. Sen sijaan järvissä tai merenlahdissa elävien isokokoisten ruutanoiden onkiminen on aivan toinen juttu. Suuret ruutanat ovat usein äärimmäisen varovaisia ja niiden onkiminen on erittäin vaativaa puuhaa. Isoa ruutanaa pidetään kaikkein haastavimpana onkimiehen saaliskalana.


Tällä Janne Sullströmin onkimalla ruutanalla oli painoa 2,12 kg

Tuntomerkit
Ruutanan ulkomuoto riippuu sen elinympäristöstä. Siellä missä ruutana elää ainoana lajina ilman petokalojen läsnäoloa, on niillä matala hieman särkimäinen ruumiinmuoto. Tällöin puhutaan yleisesti lampiruutanasta. Meressä tai suuremmassa järvessä missä elää petokaloja on ruutanoilla korkea lahnamainen ruumiinmuoto. Näistä ruutanoista käytetään usein nimitystä järviruutana. Kyse on kuitenkin aivan samasta lajista. Korkea ruumiinmuoto toimii suojana petokalojen saalistusta vastaan.
Ruutana ja hopearuutana ovat keskenään hyvin samannäköisiä. Eroja löytyy mm. etummaisen kiduskaaren siivilähampaiden sekä kylkiviivan suomujen lukumäärässä. Varma tuntomerkki on hopearuutanan musta tai harmaa ruumiinontelon kalvo joka ruutanalla on vaalea.

Levinneisyys ja elinympäristö
Ruutanaa tavataan maan eteläosista aina Etelä-Lappiin saakka sekä lisäksi koko rannikkoalueelta. Sitkeähenkistä ruutanaa on siirtoistutettu moniin vesistöihin.
Ruutana viihtyy parhaiten rehevissä ja lämpimissä vesissä, joissa on runsas kasvillisuus. Ne voivat tarvittaessa viettää talven pohja­lietteeseen uppoutuneena eräänlaisessa horroksessa, joten ruutana pärjää myös pohjaan asti jäätyvissä lammissa. Ravinnokseen ruutana käyttää eläinplanktonia, pikkuäyriäisiä, hyönteistoukkia ja vesi­kas­ve­jakin.

Lisääntyminen
Ruutanan kutuaika on pitkä, kutu tapahtuu useaan otteeseen toukokuun lopulta elokuun alkuun. Kutupaikkoina ovat matalat kas­vil­li­suu­den peit­tä­mät alueet. Mätimunat taker­tu­vat särkikaloille tyypillisesti vesi­kas­vei­hin.

Suo­men ennä­tys­ruu­tana painoi 2,762 kg ja se saatiin nuotalla Nummi-Pusulan Ruutinlammesta vuonna 2002