Vapaa-ajankalastajat kannustaa syyslomilla virkistymään vavan varressa – Saaliista saa valmistettua maukasta lähiruokaa
Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) kannustaa syyslomalaisia ulkoilemaan ja nauttimaan kalastuksesta paitsi vavan varressa myös valmistamaan itse pyydetystä saaliista maukasta lähiruokaa. Niin ahven kuin haukikin ovat otillaan lokakuussa, kun ne tankkaavat ravintoa alkavaa talvea varten. Myös syyssilakka parveutuu. Oikein käsiteltynä ja yhdessä valmistettuna kala maistuu kaikenikäisille.
Syyslomalla on oiva hetki viettää läheisten kanssa yhteistä aikaa kalastuksen parissa. Onnistunut syksyinen kalastusreissu ei vaadi matkustamista ulkomaille, vaan kotimaasta löytää runsaasti kiinnostavia kohteita syyslomapäivien ratoksi. Useamman päivän reissua varten voi vaikka vuokrata mökin tai tehdä päiväpistoja kotoa käsin.
Vapaa-ajankalastajat kannustaa tutustumaan lähivesiin, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet paitsioon. Kokeneempi luonnossa liikkuja pakkaa reppuun teleskooppivavan ja virkistyy luonnon helmassa patikoiden. Retkellä kalastettu ja ruskan helmassa valmistettu kala lämmittää muistoissa vielä talven pakkasillakin.
Ahven ja hauki ovat otillaan
Vielä alkusyksyllä matalassa viihtyvät ahvenet alkavat lokakuussa painua syvemmälle. Merellä syysloma-ahvenia kerääntyy erityisesti salmiin ja virtaisiin rinnepaikkoihin. Vettä olisi hyvä löytyä kalastuskohdasta tai sen välittömästä läheisyydestä ainakin viitisen metriä, usein enemmän. Isommilla järvillä ahvenia kannattaa etsiä rinteistä tai selkävesien matalikoilta, usein 5 metrin syvemmältä puolen.
Kannattaa muistaa, että ahven on ns. umpirakkoinen kala, joka helposti vahingoittuu liian syvältä pintaan nostettaessa. Siksi yli 8 metristä nostetut ahvenet tulisi hyödyntää ruokapöydässä.
Pohjassa pompoteltava jigi on varsin toimiva ja suositeltava ottipeli ahvenien narraamiseen. Kirkkaassa vedessä luonnolliset värit toimivat hyvin ja sameassa vedessä tarjottava makupala voi olla hyvinkin räikeän värinen.
Komea hauki siiman päässä kruunaa helposti syysloman. Lämmintä pintavettä kesän karussa olleet hauet hakeutuvat vesien viiletessä hiljalleen kohti matalia alueita. Sinne kannattaa siis syyslomakalastajankin suunnata, jos haukia mielii. 0,5 – 3 metrin syvyiset kivikot ja kasvillisuutta sisältävät alueet ovat kokeilemisen arvoisia.
Mitä kylmempi vesi, sitä hitaampaa viehettä kannattaa hauille tarjota. Viimeistään veden jäähtyessä noin 7 – 8 asteeseen, on vilkkaiden kesävieheiden paras teho takana päin ja hitaat vieheet antavat paremmin saalista. Kylmän veden hauki on usein mieltynyt melko suurikokoiseen ravintoon, joten vieheen koossa ei tarvitse kitsastella, vaikka pienilläkin toki kalaa saa.
Suuret hauet kannattaa vapauttaa, sillä ne pitävät vesistöä ja sen kalastoa hyvässä kunnossa ja tasapainossa. Pienempiä voi hyödyntää ruokapöydässä.
”Koska saaliista luonnollisesti halutaan maittavaa ruokaa lautaselle, on lomalla sopiva aika opetella myös kalankäsittelyä. Suomen Vapaa-ajankalastajien tarjoamasta Kalastus maistuu! -videosarjasta löydät opettavaiset fileointi- ja ruotojenpoistovinkit mm. ahvenelle ja hauelle”, vinkkaa kalatalousasiantuntija Janne Antila.
Luvat kuntoon
Lupa-asioista on hyvä muistaa, että jokaisen 18–64-vuotiaan heittokalastusta harrastavan tulee suorittaa kalastonhoitomaksu. Maksu on henkilökohtainen ja se on maksettava ennen kalastuksen aloittamista. Kalastonhoitomaksu on 47 euroa/ kalenterivuosi tai 16 euroa/ 7 vuorokautta tai 6 euroa/ vuorokausi. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä heittovavalla muun muassa merellä ja järvillä. Onkimiseen, pilkkimiseen ja silakanlitkaukseen kalastonhoitomaksua ei tarvita.
Lisää vinkkejä syyslomien kalastusretkiin osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu.
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat
kalatalousasiantuntija Janne Antila, janne.antila@vapaa-ajankalastaja.fi
tiedottaja Jaana Vetikko p. 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.