Vapaa-ajankalastajat onnittelevat viisi vuotta täyttäviä kalatalousalueita – lisäpanostus vapaa-ajankalastuksen kehittämiseen toisi hyvää koko kalatalouskentälle

Kalatalousalueet ovat avainasemassa maamme kalavesien ja kalastusmahdollisuuksien kehittämisessä.  Kalastuslain mukaan kalatalousalueiden (118 kpl) tulee kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalueen jäseniä ovat kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt, mukaan lukien Suomen Vapaa-ajankalastajat.

Kalatalousalueiden toimintaa ohjaavat niiden itsensä laatimat ja Ely-keskusten vahvistamat käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Suunnitelmien tulee sisältää ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi sekä ottaa huomioon muutkin kalavesien käyttäjäryhmät.

Vapaa-ajankalastajien silmin katsottuna voidaan sanoa osan kalatalousalueista toimineen hyvin, mutta toiminnan taso on kirjavaa. Parhailla alueilla kalastusmahdollisuudet ovat kehittyneet ja kalastuksen säätelyn tehostuessa vesissä riittää mielenkiintoista kalaa pyydettäväksi. Uhanalaisten vaelluskalojen elyvytystoimetkin etenevät.
Valitettavasti pitää todeta myös, että osa kalatalousalueista on lipsumassa vanhojen kalastusalueiden kaltaisiksi omistajien edun vartijoiksi. Vapaa-ajankalastajille merkityksellisten yhtenäislupajärjestelmien kehittämisen osalta ollaan paikoin menemässä yli aidan matalimmalta kohdalta. Valitettavasti etenkin siellä, missä lupajärjestelmien tilanne on heikoin. Erityisesti koko rannikon alueella niille olisi suuri tarve.

Kalatalouden perusrahoitus tulee vapaa-ajankalastajien maksuista

Kuitenkin kalatalouden perusrahoitus hoidetaan lähes täysin vapaa-ajankalastajilta perittävillä kalastonhoitomaksuilla. Niistä saatavilla tuotoilla rahoitetaan korvaukset kalastusoikeuden haltijoille, kalastuksen neuvonnan rahoitus, kalatalousalueiden perusrahoitus sekä kalataloutta edistävät hankkeet. Lisäksi kalastajien muutoin harrastukseensa ja sen ympärillä pyörivään elinkeinotoimintaan käyttämä raha sekä hyvinvointivaikutukset ihmisille ovat maassamme miljardiluokkaa.

Kalastuksen ja maksuhalukkuuden määrään vaikuttaa erityisesti vapaa-ajankalastuksen houkuttavuus, joka sisältää kalastuksen palvelurakenteet, kuten veneiden laskupaikat ja kalastajien taukopaikat, toimivat lupajärjestelmät sekä kalaston- ja kalaveden laadukkuus.
Edellä mainittujen asioiden kehittäminen palvelee kalatalousalueen kaikkia jäseniä ja voisi tuoda rutkasti lisää rahaa kalatalouden pyörittämiseen.

Vapaa-ajankalastajat esittävät kysymyksen, miksi vapaa-ajankalastuksen edistäminen jää kalatalousalueilla, kuten laajemminkin kalataloudessa, niin vähälle huomiolle? Esimerkkinä voidaan mainita tämän kevään aikana järjestettävät useat kalatalousalan tapahtumat ja kalatalousaluepäivät. Aiheina on lukuisia osakaskuntien toimintaan keskittyviä alustuksia, mutta vapaa-ajankalastuksen merkitys ja kehittäminen ovat jääneet lähes täysin huomiotta. Valitettavasti vielä nykyäänkin vapaa-ajankalastus koetaan usein vain kalavesiä kuormittavana haittana ja sen tuomat moninaiset hyödyt painetaan pinnan alle.

Toivottavasti kalatalousalueet ovat muutoksen kärjessä ja kehittävät jatkossa yhä enemmän vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia. Se tuo hyvää koko kalatalouskentälle.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi

• kalatalousalue
• Kotimaa
• Vapaa-aika
• Ympäristö ja luonto