Hauki

Hauki - Esox lucius

Suurin petokalamme hauki on tuttu ja tavoiteltu laji monelle kalastuksen harrastajalle. Haukea kalastetaan useimmiten heittokalastamalla, jigillä, perholla, pilkkimällä, täkyonkimalla ja vetouistelemalla. Iso hauki on voimakas taistelija ja antaa kovan vastuksen siiman päässä. Hauen suussa on satoja teräviä hampaita, joten haukea kalastaessa tulee aina käyttää hauen hampaat kestävää peruketta. Samasta syystä tulee hauenkalastajan varustautua pitkävartisilla pihdeillä, jotta koukut saa irrotettua turvallisesti. Parhaiten haukia tavoittaa sieltä, missä on paljon sille sopivaa syötävää, eli pieniä kaloja, kuten esimerkiksi särkiä tai muita sopivan kokoisia kaloja.

Levinneisyys
Haukea tavataan laajasti pohjoisen pallonpuoliskon vesissä. Suomessa sitä voi saada lähes koko maasta, niin sisävesistä kuin rannikolta­kin. Hauki puuttuu maassamme ainoastaan tunturiylänköjen vesistä sekä avomereltä. Syksyllä ja keväällä hauet oleskelevat kasvillisuusrikkailla alueilla sekä karikoiden kupeessa, usein alle neljän metrin syvyydellä. Kesällä vesien lämettyä hauet siirtyvät syvemmälle, mutta tulevat usein saalistamaan matalammille alueille.

Hauki

Hauki on helposti tunnistettavissa sen pitkulaisesta ruumiin muodosta, suuresta ja terävähampaisesta suusta sekä värityksestä. Hauen värityksessä silmiinpistävin piirre on sen kirjavuus, joka pikkuhauilla muodostuu keltaisista poikkijuovista ja suuremmilla yksilöillä keltaisista täplärivistöistä. Kuva: Juha Ojaharju

Elintavat
Hauki elää kutuaikaa lukuunottamatta yksikseen. Se on varsin paikallinen kala, joka tekee vain lyhyitä vaelluksia. Vanhat hauet ovat liikkeessä nuoria enemmän etenkin saaristossa, jossa ne seu­rai­le­vat silak­kapar­via. Hauki on petokala, joka jo hyvin piene­nä siirtyy äyriäisistä ja hyönteistoukista kalaravintoon. Saalis­kala on yleensä maksimissaan 1/3 hauen omasta koosta. Hauki syö lähes kaikkea ravinnoksi kelpaava ja sille kelpaavat kalojen lisäksi myös esim. sammakot, myyrät ja linnunpoikaset.

Hauen kutu

Hauet kutemassa ylivuotisessa ruovikossa. Kuva: Juha Ojaharju

Lisääntyminen
Koiraat ovat kutukypsiä keskimäärin 2-4 vuotiaana ja naaraat vuotta-paria vanhempana. Hauen kutuaika on huhti-kesäkuussa. Rannikolla kutu tapahtuu myöhemmin kuin sisävesissä. Hauki laskee heikosti takertuvan mätinsä hyvin mataliin, kasvirikkaisiin vesiin. Lisääntymisalueina toimivat matalat suojaisat lahdet, tulvaniityt ja lammet, joissa on muuta aluetta lämpimämpää vettä ja runsaasti vesikasvillisuuta. Poikaset kuoriutuvat noin 10-15 vuorokauden kuluttua.
Haukitehdas-hankkeessa luodaan hauille uusia kutupaikkoja ja pyritään näin parantamaan haukikantojen tilaa maaamme vesissä.

Kasvu
Hauen kasvu on nopeaa (5-v.= 50-55 cm/ 1 kg). Tavalliset hauen mitat ovat 40-65 (135) cm ja 0,5-3 kg. Usein saaliiksi saadut hauet ovat vielä paljon suurempia.
Suomen ennätyshauki on saatu verkolla Iin Oijärvestä. Kala painoi 18,8 kg. Suurin vapavälinein saatu hauki nousi Hartolan Tainionvirrasta, sen paino oli 17,80 kg.

Hauki viihtyy usein vesikasvien läheisyydessä. Kuva: Juha Ojaharju